Käytämme evästeitä parantaaksemme sivustomme käytettävyyttä. Käyttämällä tätä sivustoa, hyväksyn evästeiden käytön. Lue lisää

Turun Sanomat: Ahvenanmaasta kehittymässä Suomen ja Ruotsin välinen makumaa ja herkkuaitta

Turun Sanomien toimittaja haastatteli Visit Ålandin projektivastaava Tiina Björklundia Ahvenanmaan ruokakulttuurista. Lue alta tiivistelmä tai tutustu alkuperäiseen tekstiin Turun Sanomien sivuilta (vaatii tunnukset).

Ruoka-artesaaneille vain mielikuvitus on rajana

Friteerattua rakkolevää, mustikkaolutta, viinirypälehyytelöä, voikukkamarmeladia, ilmakuivattua lihaa, paikallista jugurttia, raakamakkaraa, erilaisia erikoisjuustoja, limonadia, pikkelöityjä omenanraakileita, kalalautaa, ahvenanmaalaista parsaa ja perinteiseen tapaan kirnuttua voita. Lista on vain pintaraapaisu ahvenanmaalaisten tuottajien erikoiselintarvikkeista, ja lisää kehitellään kiihtyvällä vauhdilla.

Myös eurooppalaiseen ruokatrendiin nykyisin vaikuttava tarinankerronta ruuan ja elintarvikkeiden taustoista nousee vahvasti esiin Ahvenanmaalla.

– Osa omenanviljelijöistä panostaa entistä enemmän erikoisiin lajikkeisiin ja niiden historiaan. Meidän on myös helppo kertoa ruuan alkuperästä, sillä se on todellista lähiruokaa. Täällä käytetään termiä ö-tid eli saaristoaika, sillä kaikki raaka-aineet tulevat noin 10 minuutin matkan päästä, Björklund muistuttaa.

Kestävästi tuotettuja herkkuja

Entisaikaan saaristolaisten ruokailutottumukset myötäilivät tiukasti vuodenaikoja. Mitään ei heitetty pois, vaan kaikki käytettiin ja kehiteltiin uusia reseptejä. Ahvenanmaan kuuluisa pannukakkukin on tämän kierrätyksen tulos: puuronlopusta tehtiin maustamalla herkullista jälkiruokaa.

Kestävä kehitys, kierrätys ja uudet ruokainnovaatiot sopivat hyvin saarimaakunnalle. Yhtenä esimerkkinä ovat omenat. Aikaisemmin vioittuneet tai pieneksi jääneet omenat vietiin peurojen ruokintapaikoille, nykyisin niistäkin tehdään erilaisia juomia. Projektivastaava Björklund ei malta olla mainitsematta myös ahvenanmaalaista hunajaa.

– Yksi keskieurooppalainen kosmetiikkavalmistaja olisi ollut kiinnostunut ostamaan sitä, mutta lähes kaikki paikallinen hunaja menee Stallhagenin panimoon. Lisäksi tautivapaat ahvenanmaalaiset mehiläisetkin ovat vientituote. Niitä viedään Islantiin asti, hän kehaisee.

Projektivastaava pitää Ahvenanmaan makumatkojen tulevaisuutta valoisana.

– Maanviljelijöiden, tuottajien ja matkailun yhteistyö on maakunnallemme erittäin tärkeää. Tätä me Visit Ålandissa yritämme edesauttaa, ja muistuttaa matkailijoille, että Ahvenanmaa on hyvä kohde muulloinkin kuin keskikesällä. Tänne kannattaa tulla vaikka vain pidennetyksi viikonlopuksi, on kuulemma kuin ulkomaille tulisi, Tiina Björklund vinkkaa.